Gastronomi haluaa valita laadukkaita ja herkullisia tuotteita

31.08.2022 | Yleinen

Kesä alkaa olla loppusuoralla ja syksy kolkuttelee ovella. Olemme saaneet nauttia täysillä kesän herkuista ja suomalaisista sesonkituotteista. Alkusyksy vain parantaa asiaa, kun loputkin naatit puhkeavat ja pääsemme sadonkorjuupuuhiin.

Kaikilla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta tai edes halua kasvattaa itse. Gastronomi kuitenkin haluaa valita herkullisia tuotteita toreilta, REKO:sta ja lähikaupoista, ja hyvien jopa parhaiden tuotteiden perässä saatetaan matkustaa pidempikin matka.

Omassa lapsuudessani viikoittaista huvia oli perjantaisin lähteä hieman pidemmälle ruokaostoksille, koska uuteen ja laadukkaaseen ruokakauppaan oli mukava tutustua. Kärryyn poimittiinkin herkkuja koko viikonlopuksi autoeväitä unohtamatta. (Oma gastronominen kärpänen on puraissut siis jo lapsena, kiitos vanhempieni.)

Tätä perinnettä olen jatkanut myös itse aikuisiällä. Uusi kauppa kiinnostaa aina, vaikka en juoksekaan avajaispakastekakun tai ilmaisten ämpäreiden perässä. Olen myös kokeillut useampaa verkkoruokakauppapalvelua, joiden helppoutta ja nopeutta ei arjessa voi kiistää. Talvella huomasin palveluiden tuovan arkiviikkoon helppoutta, kun tuolloin vajaa 1-vuotias piti minut kiireisenä. Huomasin kuitenkin, että kesän tullessa en enää innostunut näistä palveluista, ja aloin pohtimaan miksi. Huomasin olevani pettynyt sesongin hedelmä- ja vihannestuotteiden valikoimaan ja laatuun, kun paras satokausi oli alkanut. Halusin itse tutkia, tuoksutella ja inspiroitua valikoimasta kaupassa ja vasta sitten päättää, mitä tänään syötäisiin.

Kesän aikana olen kiinnittänyt erityisesti huomiota hevi-osastojen laatuun ja merkintöihin. Se on lähes aina ensimmäisenä tervehtivä osasto, joka voi olla houkutteleva tai sitten jotain muuta. Hevi-osasto on yksi tärkeimmistä syistäni valita ruokakauppa. Tuoreus, herkullisuus ja houkuttelevuus lisäävät varmasti myös myyntiä. Myös hevi-osaston merkinnöillä on tärkeä rooli ruoan ja maun arvostamiseen. Kaupat pystyvät opettamaan meitä kuluttajia.

Suomalaiset tietävät hyvin mansikoiden lajikkeita ja osaavat etsiä sopivan esim. pakastusta varten. Myös siikli, timo ja annabelle ovat tuttuja. Entäs sitten muut kasvikset? Kurkkua on tarjolla kaksi, suomalainen ja ulkomainen (sekä bonuksena kesällä avomaankurkku). Kuinka moni osaa nimetä taas eri tomaattilajikkeita? Myös Hanna Jensen on ollut ärsyyntynyt tomaattilajikkeiden tietojen puutteesta kaupoissa (GRV 175, 6/2022) ja suunnittelee kiusaavansa ja kyselevän kauppiailta lajikkeiden nimistä.

Jostain pitää kuitenkin aloittaa ja minun ehdotukseni on laittaa suomalaisen ruoka-kulttuurin tärkeä osa ”perunakellari” kaupoissa kuntoon. Lajike ja käyttötarkoitus tulisi lukea aina kyltissä, jotta tietää mitä ostaa. Haluan ostaa jotain muuta kuin vain yleisperunaa. Termit menevät perunoissa usein myös sekaisin, esimerkiksi varhaisperuna, kesä-peruna tai uudet perunat -nimiä käytetään ristiin. Kiinnitä sinäkin ensi kerralla huomiota, miten omassa kaupassasi on merkinnät tehty.

Omassa lähikaupassani vaihtui kauppias juuri tänä vuonna, joka on halunnut selvästi kehittää tarjontaa laadukkaammaksi. Muutamia toiveita olenkin häneltä jo pyytänyt valikoimaan ja vastaanotto on ollut erittäin positiivista. Seuraava keskustelunaihe taitaa olla perunalajikkeiden merkinnät…

Sesonkiterveisin,
Hanni Haavisto
johtokunnan jäsen

Puheenjohtajamme luovuttaa kynänsä aina silloin tällöin myös muille johtokunnan jäsenille, jotka jakavat omia ajankohtaisia ajatuksia gastronomian teemoista.