Näin ajattelee Benjamin Öberg, viisi vuotta Helsingin Kruunuhaassa Sake Bar & Iizakaya baaria yhdessä vaimonsa Minori Yoshidan kanssa ylläpitänyt helsinkiläistynyt pariskunta. Kummallakin on vahva ravintola-alan tausta, Minorilla Tokiosta ja Benjaminilla Porvoosta. Kummallekin on kertynyt työrupeamaa näiden lisäksi jo pitkään Helsingistä.
Sake Bar & Izakayan sashimirullaan kääritty silakka-annos valikoitui Suomen Gastronomien Seuran arviointien ja maistelujen perusteella Stadin silakkamarkkinoiden vuoden 2026 Silakka-annokseksi.
Sake Bar -konsepti on Japanin kävijöille tuttu. Rento baari, jossa saken rinnalla tarjoillaan pikkupaloja saken kyytipojaksi, pikemminkin kuin toisinpäin. Izakaya taas tunnetaan enemmän rentona ”ruokaravintolana”. Benjaminin mukaan kyse on samasta ilmiöstä kuin meille tutumpi espanjalainen Tapas baari – tiski, jonka äärellä juodaan lasillinen pari ja haukataan kevyitä herkkuja – ei varsinaisia annoksia, vaan yksittäisiä, ei liian monimutkaisia suupaloja.
Benjamin ja Minori ovat olleet naimisissa yhdeksän vuotta. Ensimmäinen yhteinen ja Benjaminin ensimmäinen Japanin vierailu oli häämatka. Japanilainen keittiö vei miehen mennessään. Toinen tärkeä yhdistävä tekijä on ravintola-alan tuleva yrittäjä, kaksivuotias Niko.
Kysyttäessä Benjamin kertoo, että vaikka kummassakin maassa raaka-aineella on suuri merkitys, on japanilainen maku hienostuneempi. Siinä missä suomalainen haluaa, että annoksessa on pehmeää, napakkaa ja rapsakkaa sekaisin, tyytyy tai haluaa japanilainen usein, että annoksessa on yhtä tekstuuria, johon keskitytään.
Pelkästään sakeen ja olueeseen ei keskitytty ihan alusta. Tällöin oli valikoimissa myös viinejä. Benjamin ja Minori halusivat kuitenkin olla aito ”Sake Bar”, jossa asiakkaat oppivat, että sakeissa löytyy vivahteita siinä missä viineissäkin, on viilennettyjä ja lämpiminä tarjottavia, on alkudrinkeiksi sopivia Fresh and Fruity -sakeja ja sitten varsinaisia, eri ruokien kanssa paritettavia laatusakeja, enemmän tai vähemmän kiillotetusta riisistä, jossa tärkkelys on joko tärkeässä roolissa tai sitten niin hyvin hangattu pois, että vain sisäosia käytetään sakeen.
Viiteen toimintavuoteen mahtuu paljon. Samoilla omistajilla on sakeen ja japanilaisiin baariruokiin keskittyvä Sake Bar & Izakaya’n rinnalla tämän pikkusisko, Cafe Tampopo, jossa tarjoillaan erikoiskahveja ja japanilaisia kerrosleipiä.
Benjamin ja Minori haluavat tarjota sake edellä ruokakokemuksia. Toinen vahva periaate ovat raaka-aineet, erilaiset artesaanituotteet soijasta retikkaan suoraan japanista, tai tonnikalat Espanjasta ja hamashi Tanskasta. Näistä syntyy aitoja makuja.
Palataan vuoden silakka-annokseen. Mistä se sai innoituksensa? Benjamin paljastaa, että samankaltaista kalaa kuin meidän Itämeren silakkamme saa myös Japanista. Siellä se on listoilla paikallisissa Sake Bareissa. Voittaneeseen annokseen kahdesti maustetun silakan lisäksi Benjamin salli riisiviinietikan, saken ja tärkeän komponentin, kombun, eli merilevän, jonka voimakas umaminen maku tarttuu hyvin silakkaan, jonka rakenne säilyy hyvin tällaisenkin maustamisen jäljiltä. Sashimi rullan sisälle, silakan kyytipojaksi oli laitettu Japanista tuotettua, ilmakuivattua retikkaa ja ehkä meille tuttuakin tutumpaa mummon kurkkua.
Yhdistelmä toimi loistavasti. Sen herkkä japanilainen maustaminen palkitsi jokaisella suupalalla – raikas luomus kotimaisesta “Baltic Herringistä”. Ja oikein hyvää saken kanssa.
Omedetõ gozaimasu Minori-san, Benjamin-san.
Annoskuva: Sake Bar & Izakaya
Kuva: Mari Mur / Helsingin tapahtumasäätiö