Tykkää meistä Facebookissa!

Mikä tekee ruokailusta ainutkertaisen?

Tiistai 9.5.2017 - Kim Palhus

Jos ruokapöytä osaisi puhua, olisi sillä kerrottavanaan lukuisia, ennen dokumentoimattomia ruokatarinoita. Jotkut niistä olisivat hauskoja, jotkut tylsiä ja jotkut jopa surullisia. Eivätkä kaikki pöydän kertomat tarinat liity pelkästään ruokaan, vaan myös kattauksiin, somistuksiin sekä pöydän äärelle kokoontuneisiin ihmisiin.

Ihmiset valmistavat ateriat, kattavat pöydän, nauttivat pöydän antimista ja ennen kaikkea - luovat tunnelman. Miten tunnelma luodaan? Ateria ja yhdessä ruokailu on ihmisen kaikille aisteille. Suun makuaistit välittävät tietoa ruoan ominaisuuksista. Nenällä aistimme ruoan ja juoman aromit sekä tuoksut. Korvilla kuulemme puheensorinan ja aterimien kilahtelut. Aistimme tuntoaisteillamme ruoan ja juomien lämpötilat, sekä muut ulkoiset ärsykkeet. Ruokailu on parhaimmillaan esitys, joka lumoaa jokaisen.

Ruoka kokoaa ihmisiä yhteen. Olen vakuuttunut siitä, että sillä voidaan yhdistää ihmisiä hyvinkin erilaisista kulttuureista tai taustoista, täysin neutraalilla ja luonnollisella tavalla. Tätä kutsutaan myös ruokadiplomatiaksi. Hyvän ja maukkaan aterian tarjoaminen on maailman helpoin tapa voittaa ihmisten luottamus ja luoda iloa ja yhteenkuuluvuutta - vatsan kautta. Kokemuksesta totean, että aiemmin tuntematon henkilö, jonka kanssa olen nauttinut hyvän aterian, ei enää sen jälkeen ole vieras. Hyvän ruoan ja seuran parissa on helppo ystävystyä ja olla suvaitsevainen. Hyvät pöytätavat ja toistemme kunnioittaminen korostuu erityisesti ruokapöydässä. Ruokapöytään on jokainen tervetullut. Meistä jokainen syö. Meistä jokaisella on omat ruokaperinteet ja -kulttuuri, joko kotona opittu tai muita perinteitä kunnioittava. Se ohjaa käyttäytymistämme ruokapöydässä.

"Mikä on hyvää mahalle, on hyvää myös mielelle", oli Muumimamman tapana sanoa. Olen hänen kanssaan samaa mieltä. Mitä useammissa maissa ja mitä useammille aterioille minut kutsutaan, tunnen, että ateria on valmistettu juuri minulle. Opin myös tuntemaan ruoka- ja pöytäkulttuurien samankaltaisuudet, mutta myös niiden erot. Kuitenkin samankaltaisuuksia on enemmän kuin erilaisuuksia, se on hyvä pitää mielessä. Joissain maissa syödään lattialla, joissain vain vasemmalla kädellä. Jopa sellaisia kulttuureja on, joissa ei ruokapöydässä keskustella lainkaan.

Ei ole tavatatonta myöskään se, että ateria nautitaan eri aikaan, esimerkiksi miehet syövät ennen naisia.


"Yhdessä" on Suomen juhlavuoden teema. "Syödään yhdessä" merkitsee enemmän kuin uskommekaan. Se tarkoittaa yhdessä nauttimista, yhteisten arvojen kunnioittamista sekä koko pöytäseurueen kunnioittamista. Pöytäseurueen kaikki jäsenet ovat tasa-arvoisia ikään, sukupuoleen, uskontoon, ruokatapoihin tai ruokavalioon katsomatta. Meidän tulee hyväksyä se tosiasia, että jotkut syövät hitaammin, jotkut nopeammin, jonkun voimme jopa joutua syöttämään. Ei pidä unohtaa, että joku voi nauttia ateriansa suoraan tuttipullosta tai äidin rinnasta. Hyväksymällä nämä tosiasiat, voit nauttia ateriasta ja pöytäseurasta varauksettomasti ja ilman ennakkoasenteita. Ruokapöytä on erittäin turvallinen ja helppo paikka tutustua toisiin ihmisiin.

Suomen Gastronomíen Seura edistää suomalaista ruokakulttuuria ja pöytätapoja. Kiistatonta on se, että suurella osalla jäseniämme on korkeat tiedot ja taidot ruoanvalmistuksesta sekä pöytätavoista. Se velvoittaa. Kun kokoonnumme yhteiselle aterialle, on se osoitus yhteenkuuluvuudesta ja ennakkoluulottomuudesta. Kukaan meistä ei voi tuomita tarjottua ruokaa tai pöytäseuruetta. Oman mielipiteen toki muodostamme jokainen niin ruoasta kuin myös joskus pöytäseurueestamme, mutta kritiikin esittäminen ennen tilaisuutta, tilaisuuden aikana tai sen jälkeen ei kuulu gastronomíen tapoihin. Tunnelman pilaaminen ei kuulu hyviin tapoihin; meille ovat tärkeää nautinto, suvaitsevaisuus ja hyvän ruoan kunnioittaminen sekä hyvästä pöytäseurasta iloitseminen.

Hyvää kesää ja nautinnollisia aterioita - yhdessä.

Kim Palhus

Puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään gastronomisesti hyvien tähtien alla

Tiistai 28.2.2017 klo 11:21 - Kim Palhus

Suomalainen ruoka ja juoma ovat vuosien saatossa kehittyneet omintakeisuudestaan ja puhtaista raaka-aineistaan tunnetuksi ja arvostetuksi ruokakulttuuriksi.

Usko omaan ruokakulttuuriimme todistettiin koko kansan voimin kansallisruokaäänestyksessä. Kokkiemme menestys kovatasoisissa kansainvälisissä kilpailuissa on todiste sekä osaamisesta että raaka-aineiden jalostuksen taidosta.

Grönin valinta Vuoden ravintolaksi on myös hyvä esimerkki siitä, miten yksinkertaisilla ja villeillä raaka-aineilla on saatu ravintola-asiakkaat vakuutettua niiden mausta sekä käytöstä osana päivittäistä ruoanvalmistusta. Se todistaa, että Suomen lyhyen kasvukauden satoa voi hyödyntää luovasti ja maukkaasti eri tavoin säilöttynä ympäri vuoden. Säilömisellä, oli se sitten hapattamista tai hilloamista, on aina ollut ja tulee olemaan merkittävä rooli ruokapöydissämme ja -kulttuurissamme.

Suomalaisen ruokakulttuurin vaaliminen on ollut Suomen Gastronomien Seuran perustehtävä sen perustamisesta lähtien. Juhlavuonna vaalimme ruokakulttuuriamme muun muassa erilaisin workshopein. Vuoden alussa järjestimme läskisoosi- ja Wallenbergin pihvi -workshopit. Maukas läskisoosi valmistuu myös tämän päivän possusta, joka on 70-luvun possuja huomattavasti rasvattomampi ja stressittömämpi. Kukapa enää muistaa rasvaisen stressipossun, josta yritettiin loihtia arki- ja juhlaruokaa?

Toukokuussa on vuorossa workshop, jossa valmistamme Suomi 100 –menun. Sitä seuraavat muun muassa makkara- ja hapattamisworkshopit. Juomakulttuuria vaalitaan tislaamokäynnillä ja valmistamalla sahtia.

On odotettavissa, että tänä vuonna maahamme saapuu paljon turisteja ja ruokamatkailijoita. Arvostettu talouslehti Financial Times hehkutti, että Suomi on yksi tämän vuoden matkailun ykköskohteita. Samoilla linjoilla on National Geographic -lehti, joka on nostanut Suomen esille kauneimpien ja houkuttelevimpien luontokohteiden joukossa.

Lehden mukaan Suomen monipuolinen luonto ja hyvin hoidetut sekä tarkoin varjellut kansallispuistot, Lapin jäiset ja kauniit maisemat sekä rauhalliset saaristoalueemme tarjoavat rauhaa ja hiljaisuutta arvostavalle matkailijalle paljon mahdollisuuksia. Toivottavasti myös herkullisten ruokien ja juomien parissa. Niistä ei artikkeli maininnut mitään, eikä tarvinnutkaan, sillä niiden tarjoaminen on meidän vastuullamme.

Nyt on erityisesti ruokamatkailua tarjoavilla yrittäjillämme ainutkertainen mahdollisuus panostaa palveluidensa ja ruokatuotteensa laatuun ja makuun. Suomen puhtaimmat ja maukkaimmat raaka-aineet ovat luonnon antimet, riista, puhtaiden ja kirkkaiden järviemme kalat sekä niistä valmistetut modernit suomalaiset ruoat – myös kaupungeissa.

Suomen Gastronomien Seura vaalii ruokakulttuuriamme tänä vuonna ja vielä vuosia 100-vuotisjuhliemme jälkeen. Toivon, että näihin talkoisiin osallistuu jokainen ruokapalveluja tarjoava yritys, yhteisö, yrittäjä sekä ruoanlaittaja. Jokainen meistä ansaitsee maukkaan ja laadukkaan aterian, joka ikinen päivä. Varmistetaan yhdessä, että Suomi on tulevinakin vuosina houkutteleva matkailumaa myös maukkaan ja laadukkaan ruoan vuoksi.

Kim Palhus

Puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi 100, ruoka, juoma, ruokakulttuuri, Suomen Gastronomien Seura, läskisoosi, Wallenberg, vuoden ravintola, raaka-aineet,

Tähtiä Helsingin taivaalla

Torstai 13.3.2014 - Tiina Lähteenoja-Niemelä

Kävimme tänään Suomen Gastronomien Seuran 28 mukaan mahtuneen jäsenen joukolla Askissa lounaalla. Ravintola oli ääriään myöten täynnä, varmaan keittiöjakkaratkin oli otettu käyttöön, että mahdollisimman moni ilmoittautunut mahtuisi mukaan.

Askin tyyliin ruoka oli valmistettu hellyydellä ja kunnioituksella raaka-ainetta kohtaan. Maut olivat puhtaita, rakenteet ja suuntuntumat ehjiä, värit ja asettelu kauniita. Täpötäydessä salissa tarjoilu sujui mukavan mutkattomasti.

Tähtirumba on täyttänyt varauskirjan, viikonloppuisin on pöytiä vapaana vasta parin kuukauden päässä. Ravintola ei nimittäin ota varauksia sitä kauemmas!

En voi lakata ihmettelemästä ja ihailemasta sitä ahkeruutta, nöyryyttä ja sitoutuneisuutta jolla nuoret ravintoloitsijat tekevät työtään. Työtä, jonka lopputuloksena me tavallisemmat kauhan heiluttajat saamme nauttia mielettömistä ruuista ja ihanista elämyksistä.

Ja tällä tarkoitan nyt myös muita helsinkiläisiä, turkulaisia, porvoolaisia, jyväskyläläisiä jne jne ravintoloitsijoita. Helsinkiä hehkutetaan Skandinavian mielenkiintoisimpana ruokakaupunkina, mutta Helsingin ulkopuolella on todella hyviä ravintoloita, niin paljon koettavaa ja maisteltavaa.

Mistä ihmeestä näitä chefejä ja sommeliereja oikein tulee? Mitä on pitänyt tapahtua, että suomalainen ravintolamaailma on kehittynyt näin nopeasti ihan huipuksi?

Kun joku keksii sen, niin siitähän voikin levittää ideaa muille toimialoille.Suomi nousuun ravintola-alan resepteillä!

Kommentoi kirjoitusta.

Uudet kotisivut Suomen Gastronomien Seuralle

Keskiviikko 22.1.2014 klo 14:39 - Sara ja Maiju

Helmi Liiketalousopiston opiskelijat toteuttavat uudet kotisivut Suomen Gastronomien Seuralle. Sivujen julkaisupäivän oletetaan olevan ennen Vuoden Ravintolan 2014 julkaisemista.

Suomen Gastronomien seuran puheenjohtaja Tiina Lähteenoja-Niemelä toivoi sivuille nuorennusleikkausta, jonka myötä sivuista tulisi herkullisen ja houkuttelevan näköiset. Neljä Helmi Liiketalousopiston opiskelijaa tarttuivat haasteeseen ja suunnittelevat Seuralle uudet sivut.

Aikataulu on tiukka ja odotukset uusista sivuista korkealla. Viimeistään helmikuun 11. päivänä näemme, miten opiskelijat ovat onnistuneet saamaan sivuista visuaalisemmat ja samana päivänä saamme tietoomme Vuoden 2014 Ravintolan!

Muistakaa tulla tutustumaan uusiin sivuihimme!

testibanneri5.gif

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Verkkosivut, toimeksianto