Tykkää meistä Facebookissa!

Puheenjohtajan kesätervehdys

Maanantai 25.6.2018 - Kim Palhus

Hyvä gastronomi,

Kesä on koittanut ja pääsemme nauttimaan luonnosta ja luonnon antimista. Mansikka-aika on parhaimmillaan samoin kuin myös varhaisperunoiden, villiyrttien ja meille suomalaisille niin rakkaiden herneiden satokausi. Sieniä saamme vielä odottaa, jo pelkän kuivuuden vuoksi. Kun nyt siirrymme kesälaitumille, heräävät gastronomien grillit ja kesäkeittiöt mitä herkullisimpien aterioiden valmistamista varten.

Ulkogrillien valikoima on sitten legendaarisen Lucifer-grillin ajoista kokenut suuren mullistuksen, eikä loppua näy. Puutarhojen kilpavarustelu kiihtyy varallisuuden ja grillaamiskiinnostuksen myötä. Nyt on varaa valita, millä grillaa. Valinnanvapaus myös grillattavien herkkujen valikoimassa on kasvanut ilahduttavasti. Vielä muutama vuosi sitten tuntemattomat termit, kuten flank steak, rib eye, collar steak ja jne. ovat jo vähän syrjäyttäneet tutun entrecôten ja ribbsit, makkaraa unohtamatta. Kasvisten ja juuresten grillaamisen on myös todettu olevan hyväksyttävää ja helppoa.

Viikkoa ennen juhannusta järjestettiin Tammelassa jälleen kerran perinteiset makkaramarkkinat. Suomen Gastronomien Seura oli hyvin edustettuna; Hannu Lahtonen ja Sakari Nupponen tuomariston jäseninä ja allekirjoittanut tuomariston puheenjohtajana. Kilpailussa, jossa on kaksi kilpailusarjaa, grilli- ja erikoismakkarat, oli mukana kahdeksan yritystä ja yhteensä 22 arvioitavaa makkaraa.

Makkaroiden makumaailma on vuosien saatossa muuttunut todella merkittävästi. Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana makkaran arvostus, maku sekä laatu muuttuneet ja kehittyneet radikaalisti. Pienet makkaranvalmistajat, joiden tuotekehitys ja into ovat tuoneet alalle pitkään kaivattua kilpailua, jonka avulla kuluttajille on ollut mahdollisuus tarjota uusia ja herkullisia tuotteita tylsien massatuotantomakkaroiden sijaan.

Makkara on salonkikelpoinen herkku eikä mikään ”äijien” rasvainen ja jauhoinen salarakas.

Tänä vuonna järjestettiin myös sinappimestaruuskilpailut, jonka voitto meni Ahvenanmaalle. Voittoisan sinapin maku oli täyteläinen ja vahvan aromaattinen, mutta ei polttava. Kilpailuun osallistuneet väkevät sinapit eivät olleet tuomariston mieleen. Puhtaat, selkeät ja voimakkaat maut hurmasivat makuaistit, sitä eivät tehneet polttavat ja pistävät maut.

Laadullista kehitystä ja arvostuksen nousua on tapahtunut myös monen muun elintarvikkeen saralla. Pienpanimobuumi, joka alkoi jo vuosia sitten, elää parasta aikaansa, ei pelkästään varhain alkaneiden hellesäiden vuoksi. Alkoholilakimuutoksen myötä, vaikka se ei kaikilta osin onnistunutkaan täydellisesti, meillä on nyt mahdollisuus saada nauttia entistä laajempi ja parempi valikoima erikoisoluita, joissa korkeampi alkoholipitoisuus ei lisää humalahakuisuuden riskiä, vaan antaa oluelle lisää aromia ja makua. Pelko siitä, että suomalaisten juominen karkaa lapasesta, osoittautui jälleen kerran vääräksi.

Minulle vuoden makkarayllätys oli se, että kumpaankin kilpailusarjaan oli ilmoittautunut niin monta raakamakkaraa, ja kaikki olivat tuoreita, ei pakastettuja. Raakamakkarat ovat makkaroiden aatelia, toivottavasti niiden esiinmarssi ei ole lyhytaikainen ilmiö.

Leipäkulttuuri, joka muuten suomessa on yksi maailman rikkaimmista, on saanut uusia tuulahduksia pienleipomoista, joiden ansioista leipä on noussut kokonaan uuteen arvostukseen muutama vuosia sitten Leipäkulttuuri, joka muuten suomessa on yksi maailman rikkaimmista, on saanut uusia tuulahduksia pienleipomoista, joiden ansioista leipä on noussut kokonaan uuteen arvostukseen muutama vuosia sitten muotina olleen ”karppausinnon” jälkeen. Nyt ollaan hyvästä leivästä valmiita maksamaan, sitä arvostetaan ja se nautitaan samana päivänä, kuin leipä on leivottu. Muovipussi ei ole leivän säilyttämistä varten ja sen käyttöä tulisi muutenkin systemaattisesti vähentää, etenkin elintarvikealalla ja ravintoloissa. Kestävä kehitys ja ruokahävikin vähentäminen on myös iso osa tämän päivän gastronomiaa.

Kuluvan vuoden aikana ovat työpajojen teemat käsitelleet gastronomian maailmaa, tutustuttamalla meidät niin ranskalaiseen kuin kreikkalaiseen gastronomiaan. Työpajojen gastronomian maailma on ehtinyt tutustuttaa meidät lähes koko maailman gastronomiaan. Syksyllä gastronomian matkailu jatkuu uusien teemojen kanssa, jonka huipennuksena on seminaariristeily lokakuussa yhdessä kannattajajäsentemme seurassa.

Kiitän jäseniämme, kannattajajäseniä, yhteistyökumppaneita ja johtokuntaa hyvästä yhteistyöstä ja toivotan hyvää kesää. Nauttikaa Suomen puhtaasta luonnosta ja sen antimista täysin siemauksin ja kohtuudella. Muistakaa rentoutua!

Kesäterveisin,

Kim Palhus
puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Vuosi on paketissa

Torstai 7.12.2017 - Kim Palhus

Arvoisat jäsenet,

Kulunut vuosi on ollut Suomen 100-vuotispäivien suitsutusta. Juhlahumu huipentuu joulukuun 6. päivään, jonka jälkeen valmistaudutaan joulun viettoon. Seura on huomioinut Suomen juhlavuoden erilaisissa workshopeissa, joiden teemat olivat ruokakulttuurimme peruskiviä, kuten erilaiset piirakat, läskisoosi, hapattaminen ja sahdin valmistus. Iso kiitos kaikille workshopeihin osallistuneille, niiden vetäjille ja ravintolakoulu Perholle, joka useasti tarjosi tilojaan käyttöömme.

Pitää muistaa, että vasta ensi vuonna Suomi-neito on virallisesti satavuotias. Seuran workshop-teemat käsittelevät ensi vuonna Suomen ruokakulttuuria eri näkökulmista. Luentosarjojen ja workshopien aiheena ovat kansainvälinen keittiö ja eri maiden ruokakulttuurit. Suomi on saanut vaikutteita monesta naapurimaastamme. Suomen ollessa osa Ruotsin valtakuntaa, maamme ruokakulttuuriin on kuulunut joitain ruotsalaisperäisiä ruokia, lähinnä rannikolla. Suomen autonomian aikaan Venäjän ruokakulttuurista tuli paljon vaikutteita, ruokaohjeita ja raaka-aineita Suomen keittiöihin ja ruokakulttuuriin. Perunan viljely alkoi Suomessa 1700-luvulla. 1750-luvun puolenvälin jälkeen alkoi perunan viljely kuitenkin pikkuhiljaa juurtumaan suomalaiseen keittiöön. 1950-luvulla ruokaa valmistettiin itse, tarjolla ei ollut tämän päivän valmisruokia. Ravintoloihin tuli vaikutteita muista maista vauraiden liikemiesten vieraillessa maassamme. 1950-luvun lopulla alkoi varsinkin Helsingin parhaissa ravintoloissa näkymään ja maistumaan kansainvälinen keittiö. Tutustukaamme ensi vuonna kansainväliseen keittiöön workshopien merkeissä.

Vuoden 2017 ravintolan karsinta ja voittajan valinta onnistui sattumalta Suomi 100-henkeen. Ravintola Grön edustaa parhaimmillaan parhaiden suomalaisten raaka-aineiden ja suomalaisen ruokakulttuurin yhdistelyä villiruokaan ja Pohjoismaiseen ruokaan. Annokset ovat huolella suunniteltuja, visuaalisesti kauniita ja maukkaita annoksia, joissa on aina jokin yllätys. Maitoa, juustoa, jäkälää ja viljaa on Grönin alkuajoista lähtien yhdistelty tyylillä ja hyvällä maulla, joka tuo mieleeni ravintola Noman alkuajat. Onneksi olkoon!

Vuosi 2018 on jo lähellä. Se, mikä ravintola valitaan ensi vuoden ravintolaksi, on vielä työn alla. Testiryhmämme kiertää nimettyjä ravintoloita ja tekee niistä tarkkaa analyysiä, joiden perusteella tehdään lopullinen valinta ensi vuonna. Seuran johtokunta on valinnut seuran jäsenten äänestyksen perusteella 5 loppukarsintaan valittua ravintolaa. Valintaa tehtäessä tunnen samalla ylpeyttä ja nöyryyttä, että seuran johtokunnalla on valtuutus ja mahdollisuus tehdä vaikuttava valinta. Jokainen Vuoden Ravintolaksi nimetty ravintola on kasvattanut liikevaihtoaan ja kehittänyt palvelun ja ruokien laatua yhä paremmaksi.

Suomen Gastronomien seura perustettiin vuonna 1945. Aikana, jolloin kaikesta oli pulaa, varsinkin hyvistä raaka-aineista. Seuran perustehtävänä oli elvyttää ja kohottaa Suomen ruokahuoltoa, elintarvikkeiden laatua ja ruokakulttuuria yleensä. Nuo kolme tehtävää olivat hyvin kaukonäköisiä valintoja, jotka ovat ajankohtaisia ja haastavia vielä tänä päivänä. Suomen gastronomien seuran toiminnalla ja sen jäsenillä on ollut huomattava vaikutus maamme ruokakulttuurin kehitykseen ja sen taltiointiin. Valittua tietä jatkamme aktiivisten jäsentemme, kannattajajäsenten ja seuran johtokunnan kanssa. Kiitän johtokuntaa ja jäseniämme saamastani tuesta ja kannustuksesta. Seuran toiminta ja seura tehdään yhdessä.

Toimintamme jatkuu aktiivisena jälleen joulun ja uuden vuoden jälkeen. Joulun aikaan keskitymme vuoden tärkeimpään perhejuhlaan, joka jaetaan yhdessä sukulaistemme ja ystäviemme kanssa. Nauttikaa parhaista suomalaisista jouluruoista ja hyvästä seurasta.

Joulu on antamisen aikaa, jolloin on aika levätä ja olla perheen kanssa. Kiitän kuluneesta vuodesta ja toivotan hyvää joulua ja tulevaa uutta vuotta 2018!

Lopuksi lainaan Brillat-Savarin ́a:

”To invite people to dine with us is to make ourselves responsible for their well-being for as long as they are under our roofs.”

Kim Palhus

puheenjohtaja 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Mikä tekee ruokailusta ainutkertaisen?

Tiistai 9.5.2017 - Kim Palhus

Jos ruokapöytä osaisi puhua, olisi sillä kerrottavanaan lukuisia, ennen dokumentoimattomia ruokatarinoita. Jotkut niistä olisivat hauskoja, jotkut tylsiä ja jotkut jopa surullisia. Eivätkä kaikki pöydän kertomat tarinat liity pelkästään ruokaan, vaan myös kattauksiin, somistuksiin sekä pöydän äärelle kokoontuneisiin ihmisiin.

Ihmiset valmistavat ateriat, kattavat pöydän, nauttivat pöydän antimista ja ennen kaikkea - luovat tunnelman. Miten tunnelma luodaan? Ateria ja yhdessä ruokailu on ihmisen kaikille aisteille. Suun makuaistit välittävät tietoa ruoan ominaisuuksista. Nenällä aistimme ruoan ja juoman aromit sekä tuoksut. Korvilla kuulemme puheensorinan ja aterimien kilahtelut. Aistimme tuntoaisteillamme ruoan ja juomien lämpötilat, sekä muut ulkoiset ärsykkeet. Ruokailu on parhaimmillaan esitys, joka lumoaa jokaisen.

Ruoka kokoaa ihmisiä yhteen. Olen vakuuttunut siitä, että sillä voidaan yhdistää ihmisiä hyvinkin erilaisista kulttuureista tai taustoista, täysin neutraalilla ja luonnollisella tavalla. Tätä kutsutaan myös ruokadiplomatiaksi. Hyvän ja maukkaan aterian tarjoaminen on maailman helpoin tapa voittaa ihmisten luottamus ja luoda iloa ja yhteenkuuluvuutta - vatsan kautta. Kokemuksesta totean, että aiemmin tuntematon henkilö, jonka kanssa olen nauttinut hyvän aterian, ei enää sen jälkeen ole vieras. Hyvän ruoan ja seuran parissa on helppo ystävystyä ja olla suvaitsevainen. Hyvät pöytätavat ja toistemme kunnioittaminen korostuu erityisesti ruokapöydässä. Ruokapöytään on jokainen tervetullut. Meistä jokainen syö. Meistä jokaisella on omat ruokaperinteet ja -kulttuuri, joko kotona opittu tai muita perinteitä kunnioittava. Se ohjaa käyttäytymistämme ruokapöydässä.

"Mikä on hyvää mahalle, on hyvää myös mielelle", oli Muumimamman tapana sanoa. Olen hänen kanssaan samaa mieltä. Mitä useammissa maissa ja mitä useammille aterioille minut kutsutaan, tunnen, että ateria on valmistettu juuri minulle. Opin myös tuntemaan ruoka- ja pöytäkulttuurien samankaltaisuudet, mutta myös niiden erot. Kuitenkin samankaltaisuuksia on enemmän kuin erilaisuuksia, se on hyvä pitää mielessä. Joissain maissa syödään lattialla, joissain vain vasemmalla kädellä. Jopa sellaisia kulttuureja on, joissa ei ruokapöydässä keskustella lainkaan.

Ei ole tavatatonta myöskään se, että ateria nautitaan eri aikaan, esimerkiksi miehet syövät ennen naisia.


"Yhdessä" on Suomen juhlavuoden teema. "Syödään yhdessä" merkitsee enemmän kuin uskommekaan. Se tarkoittaa yhdessä nauttimista, yhteisten arvojen kunnioittamista sekä koko pöytäseurueen kunnioittamista. Pöytäseurueen kaikki jäsenet ovat tasa-arvoisia ikään, sukupuoleen, uskontoon, ruokatapoihin tai ruokavalioon katsomatta. Meidän tulee hyväksyä se tosiasia, että jotkut syövät hitaammin, jotkut nopeammin, jonkun voimme jopa joutua syöttämään. Ei pidä unohtaa, että joku voi nauttia ateriansa suoraan tuttipullosta tai äidin rinnasta. Hyväksymällä nämä tosiasiat, voit nauttia ateriasta ja pöytäseurasta varauksettomasti ja ilman ennakkoasenteita. Ruokapöytä on erittäin turvallinen ja helppo paikka tutustua toisiin ihmisiin.

Suomen Gastronomíen Seura edistää suomalaista ruokakulttuuria ja pöytätapoja. Kiistatonta on se, että suurella osalla jäseniämme on korkeat tiedot ja taidot ruoanvalmistuksesta sekä pöytätavoista. Se velvoittaa. Kun kokoonnumme yhteiselle aterialle, on se osoitus yhteenkuuluvuudesta ja ennakkoluulottomuudesta. Kukaan meistä ei voi tuomita tarjottua ruokaa tai pöytäseuruetta. Oman mielipiteen toki muodostamme jokainen niin ruoasta kuin myös joskus pöytäseurueestamme, mutta kritiikin esittäminen ennen tilaisuutta, tilaisuuden aikana tai sen jälkeen ei kuulu gastronomíen tapoihin. Tunnelman pilaaminen ei kuulu hyviin tapoihin; meille ovat tärkeää nautinto, suvaitsevaisuus ja hyvän ruoan kunnioittaminen sekä hyvästä pöytäseurasta iloitseminen.

Hyvää kesää ja nautinnollisia aterioita - yhdessä.

Kim Palhus

Puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään gastronomisesti hyvien tähtien alla

Tiistai 28.2.2017 klo 11:21 - Kim Palhus

Suomalainen ruoka ja juoma ovat vuosien saatossa kehittyneet omintakeisuudestaan ja puhtaista raaka-aineistaan tunnetuksi ja arvostetuksi ruokakulttuuriksi.

Usko omaan ruokakulttuuriimme todistettiin koko kansan voimin kansallisruokaäänestyksessä. Kokkiemme menestys kovatasoisissa kansainvälisissä kilpailuissa on todiste sekä osaamisesta että raaka-aineiden jalostuksen taidosta.

Grönin valinta Vuoden ravintolaksi on myös hyvä esimerkki siitä, miten yksinkertaisilla ja villeillä raaka-aineilla on saatu ravintola-asiakkaat vakuutettua niiden mausta sekä käytöstä osana päivittäistä ruoanvalmistusta. Se todistaa, että Suomen lyhyen kasvukauden satoa voi hyödyntää luovasti ja maukkaasti eri tavoin säilöttynä ympäri vuoden. Säilömisellä, oli se sitten hapattamista tai hilloamista, on aina ollut ja tulee olemaan merkittävä rooli ruokapöydissämme ja -kulttuurissamme.

Suomalaisen ruokakulttuurin vaaliminen on ollut Suomen Gastronomien Seuran perustehtävä sen perustamisesta lähtien. Juhlavuonna vaalimme ruokakulttuuriamme muun muassa erilaisin workshopein. Vuoden alussa järjestimme läskisoosi- ja Wallenbergin pihvi -workshopit. Maukas läskisoosi valmistuu myös tämän päivän possusta, joka on 70-luvun possuja huomattavasti rasvattomampi ja stressittömämpi. Kukapa enää muistaa rasvaisen stressipossun, josta yritettiin loihtia arki- ja juhlaruokaa?

Toukokuussa on vuorossa workshop, jossa valmistamme Suomi 100 –menun. Sitä seuraavat muun muassa makkara- ja hapattamisworkshopit. Juomakulttuuria vaalitaan tislaamokäynnillä ja valmistamalla sahtia.

On odotettavissa, että tänä vuonna maahamme saapuu paljon turisteja ja ruokamatkailijoita. Arvostettu talouslehti Financial Times hehkutti, että Suomi on yksi tämän vuoden matkailun ykköskohteita. Samoilla linjoilla on National Geographic -lehti, joka on nostanut Suomen esille kauneimpien ja houkuttelevimpien luontokohteiden joukossa.

Lehden mukaan Suomen monipuolinen luonto ja hyvin hoidetut sekä tarkoin varjellut kansallispuistot, Lapin jäiset ja kauniit maisemat sekä rauhalliset saaristoalueemme tarjoavat rauhaa ja hiljaisuutta arvostavalle matkailijalle paljon mahdollisuuksia. Toivottavasti myös herkullisten ruokien ja juomien parissa. Niistä ei artikkeli maininnut mitään, eikä tarvinnutkaan, sillä niiden tarjoaminen on meidän vastuullamme.

Nyt on erityisesti ruokamatkailua tarjoavilla yrittäjillämme ainutkertainen mahdollisuus panostaa palveluidensa ja ruokatuotteensa laatuun ja makuun. Suomen puhtaimmat ja maukkaimmat raaka-aineet ovat luonnon antimet, riista, puhtaiden ja kirkkaiden järviemme kalat sekä niistä valmistetut modernit suomalaiset ruoat – myös kaupungeissa.

Suomen Gastronomien Seura vaalii ruokakulttuuriamme tänä vuonna ja vielä vuosia 100-vuotisjuhliemme jälkeen. Toivon, että näihin talkoisiin osallistuu jokainen ruokapalveluja tarjoava yritys, yhteisö, yrittäjä sekä ruoanlaittaja. Jokainen meistä ansaitsee maukkaan ja laadukkaan aterian, joka ikinen päivä. Varmistetaan yhdessä, että Suomi on tulevinakin vuosina houkutteleva matkailumaa myös maukkaan ja laadukkaan ruoan vuoksi.

Kim Palhus

Puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi 100, ruoka, juoma, ruokakulttuuri, Suomen Gastronomien Seura, läskisoosi, Wallenberg, vuoden ravintola, raaka-aineet,

Tähtiä Helsingin taivaalla

Torstai 13.3.2014 - Tiina Lähteenoja-Niemelä

Kävimme tänään Suomen Gastronomien Seuran 28 mukaan mahtuneen jäsenen joukolla Askissa lounaalla. Ravintola oli ääriään myöten täynnä, varmaan keittiöjakkaratkin oli otettu käyttöön, että mahdollisimman moni ilmoittautunut mahtuisi mukaan.

Askin tyyliin ruoka oli valmistettu hellyydellä ja kunnioituksella raaka-ainetta kohtaan. Maut olivat puhtaita, rakenteet ja suuntuntumat ehjiä, värit ja asettelu kauniita. Täpötäydessä salissa tarjoilu sujui mukavan mutkattomasti.

Tähtirumba on täyttänyt varauskirjan, viikonloppuisin on pöytiä vapaana vasta parin kuukauden päässä. Ravintola ei nimittäin ota varauksia sitä kauemmas!

En voi lakata ihmettelemästä ja ihailemasta sitä ahkeruutta, nöyryyttä ja sitoutuneisuutta jolla nuoret ravintoloitsijat tekevät työtään. Työtä, jonka lopputuloksena me tavallisemmat kauhan heiluttajat saamme nauttia mielettömistä ruuista ja ihanista elämyksistä.

Ja tällä tarkoitan nyt myös muita helsinkiläisiä, turkulaisia, porvoolaisia, jyväskyläläisiä jne jne ravintoloitsijoita. Helsinkiä hehkutetaan Skandinavian mielenkiintoisimpana ruokakaupunkina, mutta Helsingin ulkopuolella on todella hyviä ravintoloita, niin paljon koettavaa ja maisteltavaa.

Mistä ihmeestä näitä chefejä ja sommeliereja oikein tulee? Mitä on pitänyt tapahtua, että suomalainen ravintolamaailma on kehittynyt näin nopeasti ihan huipuksi?

Kun joku keksii sen, niin siitähän voikin levittää ideaa muille toimialoille.Suomi nousuun ravintola-alan resepteillä!

Kommentoi kirjoitusta.

Uudet kotisivut Suomen Gastronomien Seuralle

Keskiviikko 22.1.2014 klo 14:39 - Sara ja Maiju

Helmi Liiketalousopiston opiskelijat toteuttavat uudet kotisivut Suomen Gastronomien Seuralle. Sivujen julkaisupäivän oletetaan olevan ennen Vuoden Ravintolan 2014 julkaisemista.

Suomen Gastronomien seuran puheenjohtaja Tiina Lähteenoja-Niemelä toivoi sivuille nuorennusleikkausta, jonka myötä sivuista tulisi herkullisen ja houkuttelevan näköiset. Neljä Helmi Liiketalousopiston opiskelijaa tarttuivat haasteeseen ja suunnittelevat Seuralle uudet sivut.

Aikataulu on tiukka ja odotukset uusista sivuista korkealla. Viimeistään helmikuun 11. päivänä näemme, miten opiskelijat ovat onnistuneet saamaan sivuista visuaalisemmat ja samana päivänä saamme tietoomme Vuoden 2014 Ravintolan!

Muistakaa tulla tutustumaan uusiin sivuihimme!

testibanneri5.gif

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Verkkosivut, toimeksianto